Ompas tää vip-paikka ku sai melkee kolkyt kertaa hakea :o (ei sais valittaa ettei ne heitä mua taas ulos, mut en malttanu jättää kiusausta) Toivottavasti tää nyt sitten toimii oikein.

Kauhee tarve heti jo alkaa vuodattaa, joten tuumasta toimeen.

 Usein kamujen kanssa ihmetellään miten mulle aina sattuu ja tapahtuu. Ja useimmiten niitä noloimpia juttuja. Yleensä nauran itekki vedet silmissä, mut joskus vaan jään miettimään et miten mä oikein onnistun. Tuntuu kuin olisin nolojen tilanteiden jonkinlainen magneetti. Ne jahtaa mua päivästä toiseen silmät kiiluen ja mä en voi kuin seurata vierestä kun sähellykset alkaa.Useimmiten.  Ja tietenkään mä en oo ikinä syypää mihinkään accidentteihin, en tietenkään. Luuleeko joku keltanokka, että näille nolouksille pystyisi pistämään hanttiin?

Otetaampa esimerkkejä ni pysytään kärryillä. Eilen vietin päivän Venlan kanssa ja kotiin tultuani huomasin, että mulla on paita väärin päin.Kuulemma Venlakaan ei moista huomannut, onneksi. Raukka olis panikoinu, et oonko nyt saavuttanut sen lopullisen kuuluisan maaliviivan. Sen viivan jonka jälkeen mua odottais hoitola. No empähän jääny kiinni paikan päältä ja saimpahan päivän naurut kun peilin eteen uskaltauduin paita nurinkurin. Toivottavasti joku muuki sai makoisat naurut kun hiihtelin pitkin keskustaa kenkiä ettien. Muuten, mä löysin aivan mahdit vanssit, joiden suunnittelijasta luin joskus lehdestä. Nyt ne on mun <3 Toinen esimerkki vois olla sellanen mikä sattui jo viime vuonna, tarkotan sitä  kuuluisaa haarukka&tuntemattoman perse (hyvä sellainen)- välikohtausta, jonka jälkeen mua vuorostaan puristettiin. Jos luet tätä, otahan yhteyttä! Sitten jäin kerran kiinni yhden kohteen ihalusta nolosti ja äitiki oli todistamassa. Mä luulen, että kaverit nauraa sitä vieläkin. Hyvä niin, sillä se oli varmasti yks hauskimmista ja noloimmista jutuista mitä mulle on käynyt. Onneksi olin auton suojassa ja mies ei kaatunu siihen jalkakäytävän kynnykseen. Huh.

Ps. Eilen torilla taas yks "onnettomuus" :'''DD( 25.päivä) Mulle kerääntyy hauskoja tarinoita sitte lapsenlapsille, tietysti pienellä sensuurilla.

Päivän miksi-kysymys: Miksi mulle aina tapahtuu?